Remonttirakentamisen yksi trendi on kylmäkellareiden muuttaminen nykypäivän käytäntöjä paremmin palveleviksi tiloiksi. Tätä päivää voisi olla vaikka kerrostalon oma kuntosali, ja muitakin vaihtoehtoja riittää.
- Kellarit elävät uutta elämää verstaina, kerhotiloina, pesutupina, pyykinkuivaustiloina, pyörävarastoina, neuvottelutiloina tai jopa toimistoina Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta sanoo.
Kylmäkellarit saavatkin nykypäivän usein kyytiä asunto-osakeyhtiöiden remonttien yhteydessä.
Ja remontoitavaahan meillä Suomessa riittää.
Remontti pelottaa
Nykyään puhutaan paljon korjausrakentamisvelasta – yhtä lailla julkisissa kiinteistöissä kuin asunto-osakeyhtiöissä.
Ihmisluontoon kuuluu, että epämiellyttäviä ja hankalia asioita lykätään viimeiseen mahdolliseen pisteeseen ja remontti on monelle yksi tällainen asia.
Mutta mitä pitemmälle lykätään, sitä isompi työ joudutaan tekemään. Eli korjausrakentamisen velka kasvaa. Ja mitä isompi remontti, sitä enemmän se pelottaa asukkaita.
Pelätään rahan menoa, remontin aikaista asumisen haittaa ja epäjärjestystä ja jopa koko remontin epäonnistumista. Ja pelko voi saada aikaan isojakin riitoja.
- Tokihan se pelottaa, mutta suunnitelmallisuus on tässäkin asiassa kaiken a ja o.
- Selvitetään kiinteistön kunto riittävän aikaisessa vaiheessa ja siitä yhtiökokouksen kautta lähdetään hankesuunnitteluvaiheeseen, jossa taloyhtiön asukkaat ja osakkaat saavat rauhassa pohtia erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Tällä tavalla päästään parhaiten eteenpäin tällaisissa raskaissa remonteissa, Suomen Kiinteisöliiton kehityspäällikkö Jari Virta sanoo.
-Ja mitä enemmän on viestintää, tiedon jakamista ennen hanketta ja hankkeen aikana, niin sitä vähemmän tulee eripuraa hankeen läpiviennin yhteydessä.