Tänä päivänä ei yksikään suomalainen ole tietämätön Muumeista. Kaikki mieltävät ne suomalaisiksi satuhahmoiksi. Arvostamme ja olemme ylpeitä näistä Tove Janssonin luomista satuolennoista ja koko heidän ympärilleen luodusta Muumimaailmasta. Yksi arvostuksen osoitus on mielestäni se, että Muumeista ja niiden tekijästä on tehty väitöskirjoja ja kirjoitettu oppaita Muumimaailmaan. Arvostus on kuitenkin vaatinut paljon aikaa. Liekö yksi syy se, että Muumien tekijä on suomenruotsalainen ja kirjoitti kirjansa ruotsiksi?
Pitkän ajan vaatinut arvostus kotimaassa selviää hyvin viime syksynä ilmestyneestä Tove Janssonin elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut taidehistorioitsija Tuula Karjalainen. Elämäkerta on nimeltään Tove Jansson, alaotsakkeena Tee työtä ja rakasta. Kirjan on kustantanut Tammi. Tuula Karjalainen on aikaisemmin toiminut Helsingin kaupungin taidemuseon ja Kiasman johtajana. Lisäksi hän on kirjoittanut useita teoksia taidehistoriasta. Tänä keväänä avautuu Ateneumissa Tuula Karjalaisen kokoama Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttely.
Vuosina 1914 – 2001 elänyt Tove Jansson oli monipuolinen kuvataiteilija, kirjailija, kuvittaja ja käsikirjoittaja. Hän oli oikea monilahjakkuus, jolle kaikenlainen taiteentekeminen oli pienestä asti itsestään selvää sekä ainoa tavoite ja päämäärä. Hän syntyi ja kasvoi taiteilijaperheessä, jonka jokaisesta kolmesta lapsesta tuli taiteilija. Perheen isä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti kuvittaja ja graafikko Signe Hammarsten-Jansson. Tove Jansson opiskeli keskikoulun jälkeen sekä Tukholmassa mistä valmistui vuonna 1933 kuvittajaksi ja mainospiirtäjäksi että Helsingissä mitä valmistui vuonna 1937 taidemaalariksi.
Ensimmäinen muumi huussin seinään
Kuvittajan ja lehtipiirtäjän työt Tove Jansson aloitti jo koululaisena. Ne olivat pitkään hänen pääasiallinen tulonlähteensä, vaikka maalaaminen oli hänelle rakkainta. Se ei kuitenkaan elättänyt, eikä apurahojakaan ollut saatavilla. Ruotsinkielistä pilalehti Gramia Tove avusti 15-vuotiaasta alkaen. Hän työskenteli lehden vakituisena kuvittajana 15 vuotta, jona aikana hän piirsi n. 100 kansikuvaa ja 500 muuta piirrosta. Hyvin pitkään hän myös piirsi erilaisia kortteja ja muita painotuotteita.
Muumihahmot alkoivat esiintyä Tove Janssonin piirroksissa ja maalauksissa 1930-luvulla. Legendaarinen ensimmäinen muumi syntyi perheen kesäpaikan huussin seinään. Sota-aika ahdisti ja Tove alkoi kirjoittaa muumien tarinaa. Muumit ja suuri tuhotulva -kirjan teksti syntyi talvisodan aikana. Hän kuvitti ja kirjoitti tarinansa valmiiksi jatkosodan jälkeen ja kirja ilmestyi ruotsiksi vuonna 1945. Kaikkiaan 13 Muumikirjaa ilmestyi vuosina 1945-1980. Vasta viides kirja vuonna 1952 myös suomennettiin. Tämän jälkeen alettiin myös muita Muumikirjoja suomentaa.
Vuonna 1947 Tove Jansson alkoi piirtää Muumi-sarjakuvia. Hän piirsi itse sarjakuvaa vuoteen 1961 saakka, minkä jälkeen hänen veljensä Lars jatkoi sarjakuvan piirtämistä. Parhaimmillaan 1950-luvulla sarjakuva ilmestyi yli 40 maassa ja 60 kielellä. Vaikka Muumit tekivät kansainvälisen läpimurron 1950-luvulla ja tuolloin ne pääsivät myös näyttämölle, oli suomalaisten suhtautuminen vaisua. Paljon kertoo se, että Tove Jansson palkittiin Muumikirjoista ensimmäisen kerran vasta vuonna 1963 melkein 20 vuotta hahmojen keksimisen jälkeen. Vuonna 1946 perustelun Topelius-palkinnon, joka jaetaan korkeatasoisista nuorten kirjoista, Tove Jansson sai vuonna 1978 toiseksi viimeisestä Muumikirjasta. Pitää kai sanoa, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan.
Kirjoja myös aikuisille
Mutta ei Tove Jansson ollut pelkkä lasten- ja nuortenkirjailija. Aikuisille suunnatun kirjailijatyön hän aloitti vuonna 1968 omaelämäkerrallisella teoksella Kuvanveistäjän tytär. Vuoteen 1998 jatkuneen kirjailijauransa aikana hän julkaisi 12 vain aikuisille suunnattua kirjaa.
Tuula Karjalaisen elämäkerran alaotsake Tee työtä ja rakasta on käännös Tove Janssonin ex libriksestä. Ehkä juuri se rakkaus, joka Tove Janssonilla kohdistui molempiin sukupuoliin ja johti melkein puoli vuosisataa kestäneeseen parisuhteeseen Tuulikki Pietilän kanssa, oli yksi syy siihen, että Muumien suosio Suomessa kasvoi paljon kansainvälistä menestystä myöhemmin. Ehkä Suomen lastenkulttuurista vastaavat tahot näkivät Tove Janssonin vääränlaiseksi esikuvaksi lapsille ja nuorille? Itse asiassa hän kelpasi näille piireille vasta mummo-ikäisenä ja seksuaalisesti jo vaarattomana.
Vaikka Tove Janssonista ja Muumeista on kirjoitettu paljon, tarjoaa Tuula Karjalaisen kirjoittama elämäkerta uutta tietoa. Erityisesti elämäkerrassa kerrotaan Tove Janssonista ja hänen kehittymisestään taidemaalarina sekä hänen läheisistä taiteilijaystävistä, jotka antoivat tärkeitä vaikutteita. Kirja on varmasti myös mainio pohjatietojen lähde sellaisille lukijoille, jotka aikovat tutustua keväällä Ateneumissa avautuvaan Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttelyyn.