Lapin kauppakamarin toimitusjohtajan Timo Rautajoen mukaan Lapin vienti on kasvanut vuodesta 2011 lähes 15 prosenttia, kun esimerkiksi aiemmin hyvin pärjänneellä Pohjanmaalla vienti on vähentynyt vajaat viisi prosenttia. Lappi on tällä hetkellä viidenneksi tai kuudenneksi suurin vientimaakunta.
- Vienti vetää niin hyvin, että Lapista tulee tällä hetkellä peräti 5,6 prosenttia Suomen viennistä, 3,7 miljardia euroa oli viime vuonna.
Tässä Rautajoki nojaa Tullin vuoden 2012 lukuihin.
- Suomen viennistä luvut ovat olleet huolestuttavia. On siis odotettavissa, että Lapin osuus - kun ensi vuonna katsotaan tätä vuotta - on noussut.
Silti esimerkiksi pohjanmaalainen lehti jätti vastikään Lapin huomioimatta maakuntien vientivertailussa kokonaan.
- Siinä oli lueteltu Suomen tärkeimmät vientimaakunnat ja Lappi oli jätetty metsäperäksi. Pohdiskelimme asiaa porukalla ja muutama kollegakin otti siihen kantaa. He eivät olleet tulleet edes ajatelleeksi, että täällä voisi olla noin paljon vientiä.
Rautajoki muistuttaa, että kyseisessä vertailussa Lappi olisikin ollut vertailun ykkönen. Lehdessä kartoitettiin sitä, kuinka suuri osuus maakunnan teollisuuden tuotteista päätyy vientiin. Lapissa luku on 78 prosenttia, Timo Rautajoen mukaan maan korkein.
Liian kaukana päätöksentekijöistä?
Asenteet vaikuttavat kuitenkin kaikenlaiseen suunnitteluun, Timo Rautajoki sanoo. Rautajoki ihmettelee, miksi esimerkiksi Kemi-Tornion lentokenttää ollaan pyyhkimässä pois kartalta, kun alue on yksi Suomen tärkeimpiä teollisuuskeskuksia. Ja tulevaisuudessa merkittävä investointikeskus.
- Varsinkin, kun Outokumpu on satsaamassa - jahka yritys saa omat ongelmansa selvitettyä - Tornioon on tulossa investointeja. Samoin metsäteollisuus on ilmaissut, että sinne on kasvua tulossa.
Myöskään Lapin kuljetuksiin ei uskota, Rautajoki sanoo.
- Meidän tiestöömme ei ole rahaa tulossa, vaikka liikenne kasvaa.
Ja tähän olisi satsattava juuri kaivosteollisuuden tuotteiden viennin vuoksi.
- Todennäköisesti siinä on myös Kittilän kultaa mukana sekä kuparia ja nikkeliä Kevitsasta. Nämä luvuthan ovat kasvamaan päin.
- Tässä on tullut parikymmentä vuotta näitä asioita pyöriteltyä ja kyllä se aina osoittautuu yllätykseksi. Me olemme ilmeisesti niin kaukana niistä piireistä, joissa päätöksiä tehdään, Rautajoki miettii.
Matkailua ei lasketa vienniksi
Hän muistuttaa, että matkailukin on vientiä, vaikka se ei teollisuuden vientiluvuissa näykään.
- Matkailua on markkinoitu kiitettävästi, niinkuin pitääkin. Siitä on tullut mielikuva, joka on hyvä. Ei se, että me olemme kasvava vientimaakunta, ole missään ristiriidassa tällaisen asian kanssa, Timo Rautajoki sanoo.
