Poronhoitajien mukaan porosato on muuttunut porokadoksi. Paliskuntain yhdistyksen mukaan syynä on valtion petopolitiikka, joka on lisännyt ahmoja, ilveksiä, susia ja karhuja. Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtajan Jukka Knuutin mukaan tänä vuonna teurasporojen määrä voi romahtaa jopa puoleen parhaista vuosista.
– Tuotossa on pudottu sieltä keskimäärin sadasta kahdestakymmenestä tuhannesta ensin sataan tuhanteen ja tänä vuonna tuntuu, että taidetaan jäädä reilusti alle sadan tuhannen, ehkä jonnekin kuuden- ja kahdeksan kymmenen tuhannen teuraan välille, mikä on tosi huono tuottovuosi.
Syistä kiistellään
Poromiesten mielestä pääsyy katoon ovat pedot. Tutkijoiden mukaan kadon syy on myös liian suuri poromäärä. Tutkijat ovat vuosia katsoneet, että Lapin herkän luonnon kantokykyyn nähden liian suuri poromäärä estää talvisen pääravinnon jäkälän kasvun. Samanlaista kiistaa poromääristä on Suomen lisäksi käyty pari vuosikymmentä myös Norjassa ja Ruotsissa.
Nykyään Lappiin tuodaan jäkälää kalliilla etelästä. Talvisin poroja ruokitaan yhä enemmän säilöheinällä ja teollisella rehulla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen porotutkijan Mauri Niemisen mukaan porokuolemien syynä ovat petojen ja autojen lisäksi ylilaidunnus ja ruokinnan kierre.
– Kun laidunten kunto on huono, niin siellä on kuolemia ollut, tauteja on ollut ruokintaan liittyen, elikkä yksistään pedot eivät ole aiheuttaneet tätä huonoa tilannetta.”
Ruokintakuolemia
– Myös ruokinnan aiheuttamat taudit, niitä on ollut monissa paliskunnissa, elikkä tätä suutautia, suurokkoa, paljon on kuollut poroja myös siitä syystä.
Puolivilli poro elää nautakarjasta poiketen ympäri vuoden metsien ja tuntureiden armoilla. Kesästä alkutalveen porot syövät pelkkää luonnonravintoa. Talvisin poroja on pakko ruokkia, jotta elinkeino saa elantonsa. paliskuntain yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Knuuti.
– Porojen ruokkiminen on yksi semmoinen tekijä, joka edesauttaa tätä järjestelmää, me pidämme että me pidämme ylipäätään lihanjalostusinfrastruktuurin yllä näissä paliskunnissa.”
Poromiehiä kato harmittaa erityisesti siksi, että poron suosio on kasvussa niin herkkuruokana, matkailuelämyksenä kuin muotiteollisuudessa eli juuri ala onnistunut nostamaan poron jalostusastetta ja rahallista arvoa.