Ison-komeetta vierailee Maan lähiavaruudessa vain tämän kerran. Onko ihmekään, sillä matka on ihmisen ajattelemana käsittämättömän pitkä. Ison-komeetta on näet kotoisin Oortin pilvestä lähes valovuoden päästä ja se on taittanut taivalta sieltä nyt melkein miljoona vuotta. Avaruuden näkökulmasta katsoen matka on pikku pyrähdys.
- Kun ajatellaan, että lähin kiintotähti on suunnilleen neljän valovuoden päässä ja muut tuhottomasti kauempana, niin tämä on kuin tuohon kartanolle menisi, emeritusprofessori Pekka Sammallahti Utsjoelta lohkaisee.
Aurinko uhkana
Sen, saavatko Maan asukkaat ihmetellä Ison-komeetan valovoimasta pyrstöä, päättää Aurinko. Ison ohittaa sen torstai-iltana noin miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Avaruuden ilmiöitä harrastava Pekka Sammallahti uskoo, että Ison saattaa selvitä Auringosta hajoamatta.
- Edellinen komeetta Love Joy käväisi kaksi vuotta sitten vielä lähempänä Aurinkoa. Se pyyhälsi ohi 120 000 kilometrin päästä ja selvisi siitä, Sammallahti vertaa.
Komeetat ovat kiveä ja jonkinlaista jäätä. Jos Ison-komeetta ei selviä Auringosta, se hajoaa.
- Voi käydä niinkin, että joku auringonpurkaus törmää komeettaan ja se menee palasiksi. Ne palaset kyllä jatkavat matkaa, mutta eivät pienuutensa takia ehkä meille näy.
Kuu - tähtiharrastajan valosaaste
Pekka Sammallahti seuraa avaruuden ilmiöitä kotimaisemissaan Utsjoella. Hän ei käytä kaukoputkea tai muitakaan apuvälineitä, vaan seuraa avaruutta paljain silmin ja ottaa näkemästään kuvia. Myös Ison-komeetta on nähtävissä paljaalla silmällä ja jopa päiväsaikaan, mikäli se Maan lähiavaruuteen asti pääsee. Pekka Sammallahden kotiseudulla Utsjoella taivaan ilmiöt erottuvat hyvin, koska ihmisen rakentamia keinovaloja on vähän.
- Kuu on täällä valosaasteen tuoja! Uuden kuun aikaan taivas on selvästi syvempi kuin silloin, kun kuu paistaa enemmän. Nyt kuu alkaa mennä pieneksi ja taivas syvemmäksi, Pekka Sammallahti havainnoi.
Ison-komeetta pyrstöineen voi näkyä taivaalla hyvinkin kirkkaana.
- Aurinkotuuli irrottaa siitä pikkuisia hiukkasia, jotka alkavat loistaa aurinkotuulen kitkassa. Komeetoilla saattaa olla kaksikin eriväristä häntää riippuen siitä, puhaltaako auringosta päin nopeita vai hitaita tuulia.
Pekka Sammallahden mukaan Ison-komeetta saattaa hyvinkin olla parhaimmillaan nähtävillä vasta noin viikon kuluttua. Mikäli Aurinko antaa sen tulla.