Kaivoslain uudistus lisää oikealla tavalla paikallisten päätösvaltaa, mutta tavoitellut ympäristövaikutukset jäävät puolitiehen. Tähän päätelmään voi tulla kaivoslakiesityksestä annettujen lausuntojen perusteella.
Tiistaina päättyneellä lausuntokierroksella annettiin 195 lausuntoa, joista valtaosa viimeisenä päivänä. Asialla olivat niin kunnat, maakuntaliitot, etujärjestöt kuin kymmenet yksityiset ihmiset.
Uudistuksen tavoite on parantaa ympäristönsuojelun tasoa ja lisätä kaivostoiminnan paikallista hyväksyttävyyttä. Jälkimmäinen vaikuttaa onnistuneen ensimmäistä paremmin. Ympäristöministeriön mukaan ympäristönsuojelun taso ei merkittävästi parane. Myönteisiä ympäristövaikutuksia on, mutta ne ovat YM:n lausunnon mukaan verraten vähäisiä.
Esimerkiksi kultakaivoksella vaurastuneen Kittilän ympäristölautakunta lausuu, että kuntarajat ylittävien ympäristöhaittojen tunnistamisessa on vielä paljon parannettavaa.
– Kemijoen vesistöalueen valuma-alueella on todella monia kaivoshankkeita vireillä ja haluamme, että lupaharkinnassa otetaan huomioon niiden kokonaisvaikutus, sanoo ympäristötarkastaja Sanna Kivilompolo.
Kaivostoiminnan kieltämistä luonnonsuojelualueilla vaaditaan lukuisissa lausunnoissa. Hallitus aikoo kieltää kaivokset kansallis- ja luonnonpuistoissa, mutta luonnonsuojelualueilla se vain tiukentaisi rajoituksia. Ympäristöjärjestöjen lisäksi iso joukko muita otti kantaa täyskiellon puolesta. Asiasta säädetään luonnonsuojelulain uudistuksessa.
Kunta voi kieltäytyä kaivoksista
Yksi lakiesityksen keskeisiä muutoksia on se, että jatkossa kaivostoiminta edellyttäisi kunnan hyväksymää yleis- tai asemakaavaa, kun tähän asti kaivosten maankäytöstä on päätetty maakuntakaavassa.
Esitys saa yksimielistä tukea. Lausunnoissa pidetään oikeudenmukaisena sitä, että kunnat voivat päättää, haluavatko ne kaivostoimintaa alueelleen vai eivät.
Maakuntaliitot korostavat maakuntakaavojen tärkeyttä myös jatkossa. Kaivos vaikuttaa usein myös naapurikuntiin. Jos Savukoskelle perustettaisiin fosfaattikaivos, se edellyttäisi liikennejärjestelyjä myös Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä, muistuttaa Lapin liitto lausunnossaan.
– Liikenne, logistiikka, sähkönsiirrot. Maakuntakaavaa tarvitaan ehdottomasti näiden laajempien vaikutusten hahmottamiseen, sanoo Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.
Kaivosyhtiössä vaatimus kuntakaavasta ei nostata iloa. Teknologiamineraaleja Pohjois-Suomesta etsivän Latitude 66 Cobaltin mielestä muutos on lakiesityksen suurin ongelma. Usean kunnan alueelle leviävän kaivosalueen kaavoitusta pitäisi edistää samaan aikaan eri kunnissa. Se ei ainakaan nopeuta kaivoshanketta.
Poromiehet pettyneitä
Kaivostoiminnan rinnakkaiseloa muun maankäytön kanssa yritetään edistää varausmaksulla ja varausajan puolittamisella kahdesta vuodesta vuoteen. Varaus antaa oikeuden maastokartoitukseen, mutta ei esimerkiksi kairauksiin. Sen ei pitäisi rajoittaa muuta maankäyttöä, mutta käytännössä muut hankkeet harvoin etenevät.
Kaivosyhtiöiden toivotaan kutistavan varauksiaan, mutta moni epäilee ohjausvaikutusta, kun maksu on euron per hehtaari. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRa nostaisi varausmaksun vähintään 50 euroon. Hotellihankkeet ja kaivossuunnitelmat sijoittuvat monesti samoihin Lapin maisemiin.
Kolmantena keskeisenä elinkeinona Lapissa on poronhoito, jonka etujärjestö Paliskuntain yhdistys on lakiesitykseen syvästi pettynyt. Erityisellä poronhoitoalueella lupaviranomaisen pitää selvittää kaivoshankkeen haittoja yhdessä paikallisten paliskuntien kanssa ja määrätä tarvittavia rajoituksia lupapäätöksiin. Muuta poronhoitoaluetta eli noin puolta Lappia tällainen tiukempi sääntely ei koskisi.
– Kaivoslakiesitys lahjoittaa pohjoisen elämän perusedellytykset kansainväliseen pörssipeliin, kommentoi Paliskuntain yhdistys.
Minkälainen haitta on vähäistä suurempi ?
Valtaosa malminetsintäluvista koskee Lappia, jossa on neljä toimivaa kaivosta ja useita suunnitteilla. Maakuntajohtaja Mika Riipi ei näe lakiesityksen toteutuessaan tuovan kovin suuria muutoksia sen paremmin ympäristön tilaan kuin kaivosyhtiöiden toimintaan.
Sääntelyn tiukentuminen saa alan yhtiöt Riipin arvion mukaan kuitenkin pohtimaan taloudellisia riskejä entistä tarkemmin.
– Pohdinta tulee haasteellisemmaksi, mutta uskon, että isot ja vahvat hankkeet etenevät jatkossakin. Etenkin huomioiden sen, että omavaraisuutta kriittisten mineraalien suhteen pitää kasvattaa.
Toisaalta hän pitää kaivoslain, luonnonsuojelulain ja maankäyttölain uudistusten yhteisvaikutusta kaivosalaan vielä epäselvänä. Moni muukin toteaa, että kaivostoimintaa koskevien eri lakien soveltamisalat ja rajat ovat kaikkea muuta kuin selkeitä.
Oma lukunsa on lakiesityksen teksti, jossa toistuvat esimerkiksi vähäiset, vähäistä suuremmat, olennaiset, merkittävät ja kohtuuttomat haitat. Riipi kaipaisi selviä määritelmiä haitan asteille.
– Kun niitä ei ole, se tarkoittaa, että monet prosessit ja käsitteiden määrittely menee oikeusasteisiin. Ja tämä ei ole hyvä asia.
korjaus ingressiin klo 14.05: muutettu kohta "omavaraisuus kasvaa" muotoon "omavaraisuuden merkitys kasvaa"
Lue lisää:
Kaivoslain uudistusaloite sai täyteen 50 000 allekirjoittajaa
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 14.4. kello 23 saakka.