Vaihtuvat vuodenajat ja luonto vaikuttavat nuorten lappilaistyttöjen hyvinvointiin enemmän kuin on osattu ajatella, ja eläimet ovat monelle yksi tärkeimmistä suhteista. Tämä paljastui tuoreessa Oulun yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa.
Lappilaisten tyttöjen hyvinvointia on aiemmin tutkittu hyvin vähän. Vaikka suurin osa nuorista voi hyvin, on Suomessakin alueellisia sekä sukupuoleen liittyviä eroja, ja nimenomaan tytöt kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa tietyssä vaiheessa huonommaksi kuin pojat.
Pohjoissuomalaisten tyttöjen hyvinvoinnista väitellyt terveystieteiden tohtori Varpu Wiens kertoo, että ympäristön merkitys nousi tutkimuksessa selvästi esille uutena asiana, joka vaikuttaa tyttöjen hyvään oloon. Luonto toisaalta hellii ja toisaalta kurittaa.
– Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelu vaatii sopeutumista ja mukautumista. Talvi koettiin haastavaksi, jopa passivoivaksi ajaksi. Koulunkäynti, pukeutuminen ja liikkuminen on haastavaa, Wiens luettelee.
Talvessa nähtiin kuitenkin myös hyviä puolia, jotka korostuivat kevättalvella. Luonto itsessään oli tutkimukseen osallistuneille lappilaistytöille voimavara.
"Talvella on kiva, kun on pakkasta. On kylmä, mutta sitten on ihanat, kauniit maisemat niin tykkään kyllä olla ulkona." Sofia Helminen, 13.
Luonto eheyttää, eläimet lohduttavat
Nuoret tytöt kokivat, että luonto eheyttää, virkistää ja samalla rauhoittaa. Lisäksi ne tytöt, jotka olivat eläinten kanssa tekemisissä, pitivät niitä itselleen erittäin merkityksellisinä.
– He saivat eläimiltä hyväksyntää, lohtua ja luotettavan kuuntelijan. Oli joku, jolle voi huolet kertoa ja ehkä kyyneleenkin tirauttaa. Ja voi olla varma siitä, etteivät juorut leviä, Wiens kuvailee.
Tutkimuksen mukaan tyttöjen hyvinvointi rakentuu monesta eri tekijästä: terveydestä, sosiaalisista suhteista, tasapainoisesta elämästä, mukautumisesta ympäristön muutoksiin ja luontosuhteesta.
Hyvinvointia heikentävät huonot elintavat, epäonnistumiset ja ristiriidat perheen tai ystävien kanssa.
Wiens toivoo hartaasti, ettei väitös jäisi vain paperinmakuisiksi tuloksiksi kansioon, vaan tärkein viesti löytäisi tiensä nuorten kanssa tehtävään työhön.
"Jos iltarusko on taivaalla ja lumi kimmeltää, niin ei siinä ainakaan voi huonolla tuulella olla." Noora Tilja, 14.
Tutkimuksesta apua käytännön työhön
Wiensin mukaan väitöksessä esiin nousseet asiat voisivat auttaa sekä nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisyssä että hoitotyössä. Eri palveluissa, joissa nuoria kohdataan, tulisi muistaa kysyä nuorilta itseltään miten ympäristö heihin vaikuttaa.
– Ja lisäksi voisi tarjota luontoa ja eläimiä yhtenä vaihtoehtona hyvinvointia kohentamaan.
"Se on tullut osaksi elämää. Pitää päästä ulos ja luontoon liikkumaan, se on tavallaan rauha. Ja talvella on hirveän nätit maisemat, ja tietysti kesälläkin on, niin tulee tietty hyvä fiilis kun on siellä." Noora Tilja, 14.
Wiens korostaa, että tärkeintä olisi ymmärtää, että pohjoissuomalaisille tytöille hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttaa moni tekijä.
– Se on vuorovaikutuksessa olemista, sopeutumista ja mukautumista. Ja ennen kaikkea yksilöllinen asia. Nuorten pitää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi.
Lisätty tarkennus klo 11.23: Jutussa kursiivilla näkyvät lainaukset eivät ole tutkimuksesta, vaan irrallisia kommentteja tutkimuksen aiheesta.