Outokummun Tornion terästehtaalla siirtyminen nesteytetyn maakaasun käyttöön vähentää hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöjä selvästi.
Kaasua polttoaineena käyttävät prosessit esimerkiksi sulatolla ja kylmävalssaamolla on muutettu maakaasukäyttöisiksi viime vuoden aikana lähes kokonaan. Ferrokromiliiketoiminnan johtajan Martti Sassin mukaan investoinnille oli kaksi syytä: päästöjen pienentäminen ja rahan säästäminen.
– Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt pienenevät laskennallisesti noin kymmenen prosenttia. Vaikutus on merkittävä myös typen oksidien päästöissä, Sassi kertoo.
Propaaniin verrattuna nesteytetty maakaasu eli LNG tuottaa vuosittain jopa 40 000 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Ympäristöhyötyjen lisäksi se säästää rahaa.
Kokonaissummaa eivät Sassi eikä kylmävalssaamon johtaja Tommi Kuronen suostu arvioimaan tässä vaiheessa.
– LNG:n etu on ennen kaikkea sen vakaampi hintakehitys. Pitkällä aikavälillä se tulee edullisemmaksi, Kuronen kertoo.
LNG on Outokummulle suuri asia
LNG:tä on pidetty merkittävänä tekijänä päästöjen vähentämisessä varsinkin meriliikenteessä, missä sillä korvataan raskasta polttoöljyä. Erityisesti rikki- ja hiukkaspäästöt ovat LNG-laivoissa merkittävästi pienemmät kuin raskasta meridieseliä polttavissa.
Niin öljy, propaani kuin nesteytetty maakaasu ovat kuitenkin fossiilisia polttoaineita. Maakaasun nesteyttäminen vaatii lisäksi paljon energiaa. Innostuksen ohella LNG onkin nostattanut maailmalla myös kritiikkiä.
Ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi muistuttaa kuitenkin, että Outokummulla sekä ferrokromituotannon että teräksen tekemisen hiilijalanjälki on maailmanlaajuisesti pienimmästä päästä.
– Meidän omia keinojamme päästöjen pienentämisessä ovat prosessin tehostaminen ja polttoainevalinnat. Siinä mielessä tämä on asia, jolla pystymme itse vaikuttamaan hiilijalanjälkeemme, Sassi sanoo.
Suurin osa Outokummun tehtailla tarvittavasta energiasta tulee sähköstä, jopa kolme terawattituntia eli 3000 gigawattituntia vuodessa.
Ostamansa sähkön tuotantotapoihin ja hiilijalanjälkeen yhtiö ei suoraan pysty vaikuttamaan, mutta se on omistajana ydinvoimalaa Pyhäjoen Hanhikivelle rakentavassa Fennovoima Oy:ssä. Outokumpu omistaa myös osan tuulivoimayhtiö Rajakiiri Oy:stä, jolla on myllyjä muun muassa Outokummun Tornion tehtaiden edustalla.
Pääosa investoinnin 25 miljoonasta jää seudulle
Kylmävalssaamon johtajan Tommi Kurosen mukaan siirtymä nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen on sujunut suunnitelmien mukaan.
– Putkistoa on tullut tehdasalueelle useampi kilometri ja niiden tuotantolinjojen, jotka ennen käyttivät nestekaasua, putkistot ja polttimet on uusittu, listaa Kuronen.
– Investointi on ollut mittava ja käyttöönotto on siihen nähden mennyt erittäin hyvin.
Muutostöiden kokonaiskustannukset tehtailla nousevat noin 25 miljoonaan euroon. Kurosen mukaan tekijöitä urakoihin on löytynyt pääasiassa paikallisesti Kemi–Tornio -seudulta.
– Karkeasti arvioituna yli puolet investoinnista on jäänyt tälle alueelle. Esimerkiksi kaikki putkistourakat on ostettu tästä lähiseudulta. Ulkomailta on tullut jonkin verran laitetekniikkaa, Kuronen kertoo.